Tikkurilaan tuleva kesäinen suurterassi on hieno projekti, jolla on varmasti yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa lisääviä vaikutuksia, joita tarvitaan etenkin korona-aikana.Kannatan ja tuen elinvoimaa edistäviä projekteja. Sivutoimisena pienyrittäjänä ja yrittäjäperheeseen syntyneenä arvostan yrittäjyyttä.
Tikkurilan suurterassi -projektissa ongelmaksi muodostuu toimintatapa, jossa paikalliset yrittäjät kokevat itsensä unohdetuiksi. Heitä ei otettu mukaan suunnitteluun.
Suurterassin konsepti on monelle tuttu Helsingistä. Terassi oli viime kesänä Helsingin tuomiokirkon edustalla ja yritykset valittiin avoimen haun kautta.
Vantaalla paikallisen yhteistyön henkeä näyttää olevan vähemmän, sillä Vantaan Sanomien (8.5.) mukaan koko projekti on myönnetty yhdelle yrittäjälle. Jos paikallisilta kysytään, projektin salamyhkäisyys on vienyt maun koko projektista jo julkistusvaiheessa. Syynä on paikallisten yritysten lähes olematon rooli.
Unohtiko Vantaa osallisuuden? Valittu yrittäjä on luvannut kysyä ravintolayrittäjiä mukaan, mutta menevätkö esimerkiksi anniskeluoikeudet tasan? Oliko Vantaalla projektin kanssa niin kiire, ettei ehditty valita yhteisöllisempää tapaa toimia ja avointa ja selkeää viestintää projektin toteuttamisessa?
Avoimia kysymyksiä on paljon ja niihin toivovat vastauksia sekä asukkaat että yrittäjät. Isompi kysymys on, herättääkö tämä luottamusta paikallisissa?
Vantaan kaupungin arvoja ovat avoimuus sekä yhteisöllisyys. Kaupunki tekee hienoa työtä osallisuuden kehittämiseksi. Tästä projektista kuitenkin näyttävät puuttuvan toistaiseksi molemmat, mutta vielä on aikaa korjausliikkeelle. Vielä on kesää jäljellä.
Gurmann Saini pienyrittäjä, kuntavaaliehdokas (vihr.)
Teksti julkaistu ensin Vantaan Sanomissa.
Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo